torstai 21. syyskuuta 2017

Yhdessä olemme enemmän! 1. - 2.12.2017 Kivitipussa

Kuva: Jcomp - Freepik.com

TYÖHYVINVOINTIVIIKONLOPPU KAIKILLE PARISKUNNILLE!
1.-2.12.2017  Lappajärven Kivitippu

 ALUSTAVA OHJELMA

perjantai 1.12.

9.30       Hanketerveiset
10–12    Liikuntahetki ja parivenyttely, Minna Kujala / työfysioterapeutti, fysioterapeutti / Minnan                  Fysio ja Hyvinvointi Oy
12–13    Lounas
13–15    Työhyvinvoinnin ja parisuhteen liitto, Päivi Haanpää / hyvinvointikouluttaja

Illalla mukavaa yhdessäoloa ja allasosasto vapaasti käytettävissä. Kivitipun illan tansseissa Suvi Karjula orkestereineen tanssittaa klo 01.30 saakka. 

lauantai 2.12.2017

Aamulla allasosasto vapaasti käytettävissä. 

9.30      Edellisen päivän fiilikset
10.00    Parisuhteen vuorovaikutus ja sen laatuun vaikuttavat tekijät, Veli-Matti Saarinen / h,                         perhepsykoterapeutti (VET)
12.00    Lounas ja huoneiden luovutus
13.00    Eletyn elämän vaikutukset, parisuhteessa oleminen ja ihmisen seksuaalisuus, 
             Eeva Nevanen / ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, pari- ja seksuaaliterapeutti
14.45    Palautteet ja loppuyhteenveto
15.00    Hyvää kotimatkaa
  

Kurssin hinta

Majoitus: 130 €/2 hh, sisältää aamiaiset, sauna- ja allasosaston sekä pääsyn tanssiravintolaan.
Kurssiohjelma: 40 € / pariskunta.
Yhteensä siis 170 € / pariskunta. 


Ilmoittautumiset 27.10.2017 mennessä Hymyn hanketiimille!

Linkki ladattavaan pdf-muotoiseen ohjelmaan


tiistai 20. kesäkuuta 2017

Maatilayrittäjien hyvinvointipäivät Etelä-Pohjanmaalla

Hymy-hanke järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa neljä alueellista työhyvinvointipäivää syksyllä 2017. Varmistuneet päivät ovat 24.10.2017 Kuortaneen urheiluopistolla sekä 29.11.2017 Lappajärven Kivitipussa. Lisäksi suunnitteilla on kaksi hyvinvointipäivää lisää lähitulevaisuudessa. 
Tilaisuudet ovat kaikille maatilayrittäjille avoimia ja maksuttomia.

Kuortaneen ohjelma ladattavana pdf-tiedostona tässä. 

Lappajärven ohjelma ladattavana pdf-tiedostona tässä. 


1.11.2017 Varaudu valvontaan

26.10.2017 Mielenrauhasta apua jaksamiseen

Kuva: Freepik
Kiireisen arjen keskellä oma hyvinvointi on koetuksella. Voimavarojen keskittäminen tässä hetkessä oleellisiin asioihin parantaa stressinsietokykyä ja ajanhallintaa. Sinussa on valtavasti sisäistä voimaa, joka odottaa vapautumista!
Hymy-hanke järjestää voimavaroja antavan koulutuksen Seinäjoen hotelli Cumuluksessa 26.10.2017 klo 12 - 14. Päivän kouluttajana toimii työterveyspsykologi, psykologian opettaja ja mindfulness-ohjaaja Mari Kalliolahti-Oja. 

Aiheesta lisää löydät Marin kotisivuilta: http://marikalliolahti-oja.fi/.

Koulutuksen hinta on 10 euroa / henkilö (sis. ohjelman ja kahvit), ilmoittautumiset 19.10.2017 mennessä. Lataa päivän ohjelma pdf-tiedostona tästä: Mielenrauhasta apua jaksamiseen ohjelma.

Kirstille: kirsti.pasto (at) sedu.fi / 040 6807 060 
tai
Karoliinalle: karoliina.streefkerk (at) sedu.fi / 040 6807 174

tiistai 30. toukokuuta 2017

Alk. 25.10.2017 Remppaa välillä itteeski!

Kuva: Freepik
Reistaako kroppa, eikö puhti piisaa?

Tervetuloa tekemään elämäntaparemontti Hymy-hankkeen rempparyhmään! Kurssi sopii maatilayrittäjille, jotka haluavat tehdä muutoksia elämäntapoihinsa oli tavoitteena sitten kunnon kohottaminen, paremmat yöunet tai vaikkapa painonpudotus.

Ryhmä kokoontuu ohjatusti kaksi kertaa loka-marraskuussa 2017 ja vielä kolme kertaa tammi-maaliskuussa. Jokainen kokoontuminen kestää kolme tuntia. Ensimmäinen kokoontuminen järjestetään Seinäjoella, muiden kertojen paikat sovitaan yhdessä ryhmäläisten kanssa.

Aiheina mm. kehonkoostumusmittaus, palautuminen, hyvä uni, ruokavalio ja sen muutokset, liikunta ja työkykyä tukeva liikunta.

25.10.2017 Ensimmäinen remppapäivä 

Seinäjoen Elinkeinotalolla os. Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki. 

11.45 Ilmoittautuminen
12.00 Kurssi-info, kehonkoostumusmittaukset, asiaa elämäntaparemontin toteutuksesta PLU:n johdolla.
15.00 Päivä päättyy

21.11.2017 Toinen remppapäivä

Paikka ilmoitetaan myöhemmin

11.45 Ilmoittautuminen
12.00 Päivän kouluttajana Päivi Haanpää: 
  • Satsaa itseesi
  • Tunnekuormien purkaminen
  • Green caren mahdollisuudet
15.00 Päivä päättyy

Rempparyhmän viiden kokoontumisen pakettihinta on 45 euroa / henkilö. Muut päivämäärät tarkentuvat lähiaikoina!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Kirsti: kirsti.pasto(at ) sedu.fi / 040 6807 060
tai
Karoliina: karoliina.streefkerk(at ) sedu.fi / 040 6807 174

Alk. 10.10.2017 Pitkää päivää pakerretaan!

Maatalousyrittäjän elämän rytmi on ainutlaatuinen. Työtä tehdään käytännössä vuoden jokaisena päivänä, eivätkä valtaväestölle suunnatut hyvinvoinnin ohjeet istu omaan arkeen. Millaisia keinoja palautumiseen ja stressinhallintaan on olemassa? Miten omaa hyvinvointia voi ylläpitää ja parantaa?

Hymy-hanke toteuttaa koulutussarjan maatalousyrittäjille, jotka haluavat tavoitteellisesti parantaa omaa työkuntoaan ja työhyvinvointiaan puolen vuoden ajanjaksolla. 

Apuna käytetään mm. FirstBeat-mittausteknologiaa. FirstBeatin hyvinvointianalyysi kuvaa palautumisen riittävyyttä ja auttaa tunnistamaan arjen stressaavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla. Hyvinvointianalyysi arvioi unen laatua ja riittävyyttä sekä auttaa löytämään ratkaisut paremman palautumisen saavuttamiseksi. Lisätietoja: https://www.firstbeat.com/

Kurssia toteutetaan Kauhajoella yhteistyössä paikallisen DBC Klinikka-yrittäjän, Anne-Mari Marttusen kanssa. 

Haku on käynnissä nyt!

Kurssi sopii kaikille yrittäjille, jotka haluavat parantaa omaa jaksamistaan ja työhyvinvointiaan. Osallistujilta toivotaan motivaatiota sitoutua puoleksi vuodeksi kurssiin, joka koostuu neljästä ohjatusta kokoontumisesta, omalla ajalla tehtävistä jokapäiväisistä hyvinvoinnin valinnoista sekä muutamista välitapaamisista kurssilaisten toiveiden mukaan. 


Koulutussarjan tarkemmat sisällöt ja päivämäärät saat ladattavasta pdf-tiedostosta: OHJELMA

Koulutuskokonaisuuden hinta on 90 euroa / henkilö. Paikkoja on todella rajoitetusti, ole siis nopea ja syö hitaat!

Lisätietoja kurssista ja ilmoittautumiset:

Kirsti: kirsti.pasto(at ) sedu.fi / 040 6807 060
tai
Karoliina: karoliina.streefkerk(at ) sedu.fi / 040 6807 174




25.9.2017 Lampaiden ehdoilla


Kuva: Freepik
Hymy-hanke järjestää lampaiden käsittelykoulutuksen Loukon lammastilalla 25. syyskuuta 2017. Oikeilla käsittelytavoilla, eläimen ehdoilla edeten, lisääntyy sekä yrittäjän että hoidettavien hyvinvointi. Koulutus on avoin kaikille lammasyrittäjille ja aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa!

OHJELMA 25.9.2017

Aamupäivä vietetään Hanhikosken kylätalolla, os. Vatajantie 612, 61450 Kylänpää (Ylistaro).

9.30 Aamukahvit, ilmoittautuminen ja tervetulosanat
10.00 Luento lampaiden käsittelystä
12.00 Lounas

Siirtyminen Loukon lammastilalle, os. Tuohiluomantie 143, 61450 KYLÄNPÄÄ.

13.00 Käytännön harjoitukset maatilalla
15:30 Päivän yhteenveto ja palautekeskustelu

Kouluttajana toimii eläinkouluttaja Kaisa Hilska. Eläinkouluttajana Kaisa on erikoistunut tuotantoeläinten opettamiseen ja käytöshäiriöiden ratkaisemiseen. Lisätietoa yrityksestä osoitteessa: Koirataito.net.

Koulutuksen hinta on 50 euroa / tila, sisältäen ohjelman ja kahvitukset.

Ilmoittautumiset 11.9.2017 mennessä Hymy-hanketiimille:
Kirsti Pasto, p. 040 6807 060 / kirsti.pasto (at) sedu.fi
tai
Karoliina Streefkerk, p. 040 6807 174 / karoliina.streefkerk (at) sedu.fi

Lataa tästä tulostettava ohjelma pdf-tiedostona: LAMPAIDEN EHDOILLA.PDF

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Hollanti 6. - 9.4.2017 matkaraportti

Hollannissa on tällä hetkellä nosteessa luomu ja puhdas ruoka, sekä pienpanimot. Amsterdamissa oli kaupan näyteikkunassa teksti, jossa mainittiin paikallisia oluita löytyvän 100 eri laatua. Hollannissa etäisyydet ovat suhteellisen lyhyet ja asiakaskuntaa runsaasti. Ruuhkat voivat kuitenkin pidentää matka-aikaa huomattavasti. 


Koska Hollannilla on ollut monia siirtomaita ja kaupankäyntiä ympäri maailman, sen ruokakulttuuri on hyvin monipuolinen sekoitus kaikenlaista, eli siirtomaavaikutteinen fuusiokeittiö. Paikallinen ruoka on esim. indonesialaista, turkkilaista, arabimaista, thairuokaa, ranskalaista, kreikkalaista, espanjalaista, meksikolaista tai italialaista ja näiden sekoituksia. Eli oikea ruokakulttuurien sulatusuuni. Ei siis ihme, jos paikallisetkaan eivät aina osaa vastata yksiselitteisesti kysymykseen hollantilaisesta perinteisestä ruokakulttuurista. Leipää syödään paljon aamiaisella ja lounaalla. Kunnon ateria syödään usein vasta kuuden maissa illalla. Kasvikset ja juurekset ovat yksi perinteinen raaka-aineryhmä. Heti kaupunkien ulkopuolelta alkavat laajat pellot ja laitumet. Kylvöt olivat käynnissä, samoin lampaiden karitsointiaika.
 

TORSTAI 6.4. Gouda

Goudan juustomarkkinat 

Perinteisiä juustokiekkoja. Huomaa neitokaisten klompenit eli puukengät ja perinteiset myssyt! (Kuva: Minna Tuurinkoski)
Juustomarkkinat on historiallinen markkina-tapahtuma, joka pidetään joka torstai kello 

10.00 - 12.30 (6.4. - 31.8.) Gouda-juustot myydään ja punnitaan samalla tavalla, kuin vuosisatoja sitten. Myyjillä on vanhanaikaiset vaatteet päällä. Tuottajat ja myyjät neuvottelevat hinnasta Waagin, eli vanhan kaupungintalon (Weigh House) edessä ja kaupat lyödään lukkoon ”kättä päälle”-tyyliin. Juustokiekot ovat maassa trukkilavojen päällä. Juustojen lisäksi torilla myytiin vihanneksia ja hedelmiä, sekä muuta tavaraa.


Aukion laidalla on pieniä myymälöitä esim. konditorioita, kahviloita, liha- ja kalakauppoja, sekä tietenkin juustokauppoja. Ruokamatkailua ajatellen rauhallinen ja historiallinen kohde, jossa selvästi arvostetaan perinteitä. Lounaalla tutustuimme yhteen hollantilaiseen perinneruokaan aukion laidalla olevassa ravintola Belvederessä. Söimme porsasta indonesialaisessa saté-kastikkeessa, salaattia ja ranskalaisia. Ruoka on nykyään hollantilaista kansallisruokaa ja tällainen annos joka löytyy lähes joka ravintolasta.


Punselie Stroopkoekjes eli kierros siirappikeksitehtaassa

Stroopkoekjes eli perihollantilainen siirappivohveli on makea elämys vailla vertaa!
Tuotanto pyörii vain aamuisin, joten koneet eivät olleet toiminnassa. Yritys on toiminut jo vuodesta 1872 alkaen. Päivittäin leipomo valmistaa noin 40 000 keksiä, jotka menevät myyntiin supermarketteihin ympäri Hollannin. Sen lisäksi firma toimittaa KLM lentoyhtiölle (Hollannin Finnair) keksejä, joita tarjotaan lennoilla ympäri maailman. Tuotantoa on vain tilausten perusteella. Tehtaalla on vain tämä yksi tuote, jota se valmistaa eri kokoisina. Tehdas on Goudan vanhassa keskustassa, vanhassa rakennuksessa. Koneet ovat 60-luvulta ja monessa valmistusvaiheessa tarvitaan käsityötä. Yrityksen brändille on arvokasta, että valmistuksessa tarvitaan ihmistä täyden automaation sijaan. Näin voidaan ilmoittaa, että tuote tehdään käsityönä.


Tuotteessa ei käytetä lisäaineita, munia, maitotuotteita tai pähkinää, joten ne sopivat moniin ruokavalioihin. Tämän vuoksi myös lentoyhtiö on kelpuuttanut tuotteen. Yritykset voivat tilata keksiä myös muun näköisissä pakkauksissa, kuin Punselien omassa. Tällöin minimimäärä on 20 000 keksiä. Tehtaalla keksiä myydään myös pakattuna Goudan historiallista kaupungintaloa (Weigh House) muistuttavissa pakkauksissa. Paikalliset ovat ylpeitä historiastaan ja alueestaan. Yrityksen liikevaihto on 1- 1,5 miljoonaa euroa. Tehdaskierroksia on noin kaksi kertaa viikossa erilaisille ryhmille.

PERJANTAI 7.4. den Haag ja Amsterdam

Suomen suurlähetystön Sirpa Oksanen. (Kuva: Minna Tuurinkoski). 

Hollannin Suomen suurlähetystö

Suurlähetystö oli juuri muuttanut ja olimme ensimmäiset vierailijat uusissa tiloissa. Meidät otti vastaan edustuston päällikön sijainen Sirpa Oksanen. Hän kertoi suurlähetystön tehtävistä, joihin kuuluu mm. EU-asiat, maiden välinen yhteistyö, sekä sopivien kontaktien etsiminen yrityksille. Suurlähetystössä ei ole omaa keittiötä tai kokkia. Jos ruokaa tarjotaan, se tilataan pitopalvelusta. Ruoassa on aina jokin suomalainen piirre, kuten marjat tai poronliha. Raaka-aineiden alkuperällä ei ole väliä, eikä suomalaisia tuotteita varta vasten hankita.


Maatilamatkailu Boerderij´t Geertje 


Maatilamatkailu-luomu-suoramyyntitila, tutustuminen ja lounas tilan omassa ravintolassa. Lounaaksi söimme perihollantilaisen pannukakkulounaan. Eli pannukakku (lätty) jonka päälle laitetaan siirappia ja tomusokeria, jolloin lopputulos on makea. Tai pannukakku, jonka päälle laitetaan lihaa ja juustoa, jolloin siitä saadaan ruokaisa. Ravintolassa tarjotaan ainoastaan pannukakkuja. Suomen oloihin tottuneena, oli yllätys, että ravintola oli niin keskellä maatilaa, että sisällekin oli kulkeutunut olkia.
Tilamyymälässä, joka oli melko suuri, myydään sekä omia luomujuustoja (vuohen- ja lehmänmaidosta) että tuotteita ympäröivältä alueelta. Myynnissä oli myös lihaa, hilloja viinejä, leivonnaisia ja viljatuotteita ym. Maatila kunnioittaa perinteisiä arvoja ja luonnon omaa kiertokulkua. Tarkoitus on tuoda maaseutu myös kaupunkilaisia lähelle ja tehdä se tutuksi. Tilalla on vuohia, lehmiä, sikoja lampaita, kanoja, kaneja ja hevosia – kaikkia vähän. Kanat ja kanit kulkivat pihalla vapaana. Paikalla oli paljon kaupunkilaisia lapsiperheitä, sillä tilan läheisyydessä on monia suuria kaupunkeja. Vuosittain vierailijoita on 120 000 ja pääosa tuloista tuleekin matkailusta. Tilan toiminta on ollut nykyisenlaista 20 vuotta ja konsepti vaikuttaa hyvin toimivalta. Alun perin toiminta lähti siitä, kun lähialueen ihmiset tulivat hakemaan suoraan tilalta tuotteita.


Kaikissa eläintiloissa sai kulkea. Lapset saivat mennä pikkukilien aitaukseen juottamaan kileille maitoa tuttipulloista. Lehmien ruokintapöydällä sai myös kulkea vapaasti. Juustonvalmistustiloihin oli kulku suoraan vuohien lypsyasemalta, jonne isäntä johdatti meidät. Kuljimme valmistustiloista suoraan myymälään, eikä häntä haitannut ollenkaan, että kuljetti kenkiensä mukana lantaa ja olkia. Kyyhkyt ja muut linnut tekivät pesiään eläintiloihin. Hyvä ja ehkä vähän idyllinen paikka nähdä maatilan elämää.


De Prael -panimo 


Oluissa on vaikutteita mm. britannialaisista, belgialaisista ja saksalaisista oluista ja ne valmistetaan perinteisillä tavoilla. Panimoon kuuluu myös savuinen pubi. Panimo on Amsterdamissa punaisten lyhtyjen alueella, vanhassa kapeassa rakennuksessa, kolmessa kerroksessa. Nykyisen panimon tuotanto ei riitä kysyntään, joten panimo on etsinyt myös toiset tilat Amsterdamista. Oluita myydään omassa pubissa ja joissain erikoiskaupoissa. Ulkomaille ei ole vientiä. Raaka-aineet tulevat pääosin naapurimaista, eli Saksasta ja Belgiasta. Esim. kahdessa olutlaadussa on täysin sama resepti, mutta hiven eri maku. Toisessa käytetään sadevettä ja toisessa kraanavettä. Kaikilla oluilla on oma tarinansa. Henkilökunta vaikutti olevan ylpeitä yrityksestään.

LAUANTAI 8.4. ROTTERDAM

Markthal eli kauppahalli


Kuuluisan belgialaisen Leonidas-konvehtivalmistajan myyntivalikoimaa. (Kuva: Minna Tuurinkoski). 
Markthalissa on yhdistetty turistinähtävyys, elintarvikkeiden myynti ja asunnot. Kauppahallissa 

on toritunnelma ja yli 100 yritystä, jotka myyvät mm. tuoreita hedelmiä, tuoretta kalaa, leivonnaisia, mausteita ym. Mukana myös myymälöitä, jotka myyvät perinteisiä ja luomutuotteita. Tuotteet ovat houkuttelevasti esillä. Kauppahallin molemmissa kerroksissa on ravintoloita ja myymälöitä. Monen kauppahallissa olevan ravintolan ulkopuolella oli pöytä, johon oli aseteltu näytille tarjolla olevat annokset. Rotterdamin tori on Markthalin ulkopuolella ja lauantaisin on toripäivä. Markthalin brändi koostuu ruoasta, taiteesta, arkkitehtuurista ja luksusasunnoista. Asunnoista on ikkunat myös kauppahallin puolelle. Rakennus muistuttaa valtavaa modernia lentokonehallia, jonka keskellä on kauppahallialue ja ulkoseinät ovat luksusasuntoja. Sisäpuolella kattoon on maalattu hedelmiä ja kasveja.

Finse Huis


Lounas ja tutustuminen. Finse Huis (Suomi-talo), pieni pala Suomea keskellä Rotterdamia, on Rotterdamin merimieskirkko. Jokainen suomalainen ja Suomen ystävä on sydämellisesti tervetullut! Tiloissa toimivat mm. kahvila ja Suomi-kauppa. Finse Huisista saa myös suomalaista kotiruokaa. Takapihan hirsinen sauna lämpiää tilauksesta. Modernit monikäyttöiset tilat mahdollistavat erilaisten tilaisuuksien järjestämisen (kokoukset, konsertit, juhlat). Alakerrassa on ruokasali ja yläkerrassa suuri sali. Saunaa ja suomalaista ruokaa arvostavat sekä paikalliset asukkaat että suomalaiset rekkakuskit, jotka ajavat yksin kuukausia pitkin Eurooppaa.


Myymälässä myydään suomalaisia elintarvikkeita, kuten lakkahilloa, viiliä, Fazerin sinistä. Hintataso on hiven kallis, koska rahtikulut ovat melko korkeat ja myynnistä halutaan voittoa. Myyntiin otettaisiin mielellään suomalaisia pienyrittäjien tuotteita, mutta juuri hinnan nousu jarruttaa valikoiman kasvua. Esim. hillopurkki maksoi reilu 10€. Fazer on aiemmin toimittanut Finse Huisin käyttämät riisipiirakat raakapakasteina, mutta ei toimita enää. Tilalle etsittiin suomalainen pienleipomo. Lounaaksi tarjoiltiin perinteinen hollantilainen ateria, andijvie stamppot savumakkaralla. Tarjolle tuotiin perunamuusia, jossa oli mukana kaalia, sekä makkaraa ja kastiketta. Kovin tutulta tuntui tämä hollantilainen perinneruoka.

Fenix Food Factory

 (Kuva Minna Tuurinkoski)

Kolmevuotias, 11 elintarvikeyrittäjän yritys vanhassa varastorakennuksessa. Alue oli aiemmin rauhaton ja kaupunki kyseli elintarvikeyrittäjien halukkuutta perustaa yritys alueelle, että alue rauhoittuisi ja muuttuisi taas eläväksi. Yrittäjät suostuivat ja alue on nykyään rauhoittunut. Paikka on hyvin rouhea, varastomainen, mutta asiakkaita riittää. Fenix Food Factory on hyvin trendikäs yritys varastomaisella ja vähän rempallaan olevalla ulkoasulla. Yrittäjät ovat selvästi erittäin ylpeitä yrityksestään. Tunnelma on rento ja iloinen. Tarjolla on tuoretuotteita ja paikallisia tuotteita, joita voi ostaa kotiin raaka-aineiksi tai syödä paikan päällä. Yritykset ovat mm. panimo, leipomo, kahvipaahtimo ja paikallinen maanviljelijä, sekä juustoja, lihatuotteita ja siideriä. Esim. siirappivohvelit valmistetaan paikan päällä. The Kaapse Kitchen tarjoilee paikallisten kokkien edullisia annoksia. Sekä kokki että annokset vaihtuvat viikoittain. Nykyään kokit joutuvat odottamaan, että saavat kokkausvuoron, sillä halukkaita on paljon. Mitä enemmän kokki käyttää FFF yritysten tuotteita, sitä suuremman alennukset hän raaka-aineista saa. Pöytiintarjoilua ei ole, eikä sitä haluta tarjota, sillä se ei sovi paikan rentoon imagoon.


Yrittäjät tekevät yhteistyötä. Toiminnan selkeyttämiseksi Fenix Food Factorylla on oma johtaja, joka ei ole osakas. Asiakas voi koota oman aterian yritysten tuotteista ostamalla lautasekseen laudanpalan, johon saa itse käydä FFF:n myymälöistä valitsemassa raaka-aineet. Yrittäjät kysyvät, mitä asiakas on laudalleen kerännyt ja suosittelevat juuri niihin raaka-aineisiin sopivan lisän omasta valikoimastaan. Tuotteille on tarinat. Meille paikkaa esitteli Tom, jonka yritys hoitaa FFF:n esittelyt, ryhmäruokailut ja juhlat. Aiemmin esim. ryhmät joutuivat jonottamaan itse ruokansa joka myymälästä erikseen. Jos ryhmässä oli vaikkapa 50 henkilöä, meni koko aika jonottamiseen. Kolmessa vuodessa yrityksestä on tullut niin suosittu, ettei markkinointia tarvita. Asiakkaita käy viikossa n. 5000. Viikoittain tulee kyselyjä mukaan tahtovilta yrittäjiltä. Factoryn tilat ovat kuitenkin täynnä.

SUNNUNTAI 9.4. Amsterdam

De Laurier, kokkikoulu/pitopalvelu


Ensimmäinen amsterdamilainen kokkikoulu, nykyään kokkikouluja on monia. Yrityksessä on suomalainen osakas, Kati. Sesonginmukaisia raaka-aineita sisältävät ruokalajit valmistetaan yhdessä ryhmissä. Jokainen osallistuu valmisteluihin ja kokkaukseen. Jokaisen ruokalajin tarjoilee sen valmistanut ryhmä muiden istuessa pöydässä. Lopuksi jokainen saa reseptit kotiin viemiseksi. Yrityksellä on paljon pitopalvelutoimintaa, kuten häitä ja juhlia. He tekevät myös hyvin suuria joukkoruokailuja, esim. festareilla. Valmistimme nauriin naatteja, eli nuorien nauriiden varsia. Muita sesongin raaka-aineita oli esim. parsa, mansikat ja lammas. Melko pieneen tilaan oli saatu suhteellisen hyvin toimiva keittiö.


Clara Maria matkailu-juustotila 


Clara Maria on 150 vuotta toiminut maatila, jossa valmistetaan omasta lehmänmaidosta Gouda-juustoa. Etukäteistiedon mukaan tilan oma tuotanto oli lopetettu ja käytettiin lähialueen tilojen maitoa. Mutta selvisi, että oikeasti tilalla on karjaa kaikkineen 100-120 päätä. Suurimman osan vuotta kaikki maito valmistetaan juustoksi. Hiljaisempana aikana vain aamulypsyn maito käytetään juuston raaka-aineeksi. Loput myydään meijeriin. Kaikki juusto myydään joko suoraan tilalta tai nettikaupan kautta. Juuston mausteeksi käytetään esim. valkosipulia, sinapinsiemeniä ja yrttejä. Kaikenlaisia maustevaihtoehtoja kokeillaan. Aiemmin emäntä kulki markkinoimassa tilan juustoja pitkin Eurooppaa, nykyään siitä on luovuttu, eikä markkinointia muutenkaan tehdä kovinkaan paljon. Tieto kulkee parhaiten suusta suuhun. Tilan läheisyydessä on Schipolin lentokenttä ja suuret kaupungit ovat lähellä, joten logistiikka ei aiheuta ongelmia. Vanha alkuperäinen tallirakennus on muutettu puukenkäverstaaksi ja juustolaksi, molemmissa tuotteet valmistuvat edelleen perinteisin menetelmin. Puukenkäverstaalla voi nähdä koko prosessin ’halosta kengäksi’, vanhoilla työkaluilla. Valmiita tuotteita voi ostaa tilan matkamuistomyymälästä. Vanhassa navetassa on oma kahvila.


Tekstin kirjaili Minna Tuurinkoski, Kasvua Ruokaprovinssista -hanke. 

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Opintomatka Itävaltaan ja Unkariin 5. - 8.10.2017

Hymy-hankkeen ulkomaan opintomatka suuntaa syksyllä 2017 Itävaltaan ja Unkariin. Opintomatkan hinta tulee olemaan noin 750 - 790 euroa, riippuen ryhmän koosta. Hinta sisältää lennot, majoitukset aamiaisineen, linja-autokyydit ja suomenkielisen oppaan palvelut joka päivä, ohjelman mukaiset vierailut sekä lounaat neljänä päivänä. 

ALUSTAVA MATKAOHJELMA

 Huom! Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. 

Torstai 5.10.

  • Lähtö Vaasasta klo 06.05 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 06.50. Helsingistä jatkolento Finnairin lennolla AY765 Wieniin, jonne saavutaan klo 09.55.
  • Tutustuminen Original Waldviertler Heu-Unterbetten-tilaan (noin 130 km Wienistä länteen): http://www.heuunterbetten.at/page.asp/-/32.htm
  • Olutpanimoravintola Wirtshausbrauerein yritysesittely ja kolmen ruokalajin lounas: http://www.wirtshausbrauerei.at/
  • Vierailu Wiengut Geyerhofin viinitilalla, jossa viljellään luomuviiniä. Perhetilan viinit kuuluvat Itävallan parhaimpiin. Paikka on tunnettu jo 1100-luvulta asti. http://www.geyerhof.at/
  • Majoittuminen hotelliin klo 16.00. Hotel Enziana sijaitsee Wienin keskusta-alueella Belvedere-linnan läheisyydessä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. http://www.enziana.at/en/

Perjantai 6.10.

  • Aamiainen hotellissa, lähtö klo 9.00
  • Tutustuminen Biohauernhof Passet-Jandrasitsin luomumaatilaan.
    http://www.greencare-oe.at/biobauernhof-passet-jandrasits+2500+1000127
  • Opintomatkan Unkarin osio aloitetaan vierailemalla Pannonhalman luostarissa, jossa maistellaan munkkien tekemää likööriä ja nautitaan kolmen ruokalajin lounas sekä tutustutaan yrttitarhaan. keskiajalla Pannonian pyhänä vuorena pidetyllä Pyhän Martinuksen vuorella on jo tuhat vuotta kohonnut yksi Unkarin rakennustaiteen historian aarteista, benediktiläinen Pannonhalman luostari, joka on osa UNESCON maailmanperintöä. http://bences.hu/lang/en/
  • Majoittuminen hotelli Mercure Koronaan noin klo 18.00. Hotelli sijaitsee Pestin puolella ydinkeskustassa, viiden minuutin kävelymatkan päässä Tonava-joesta, Kauppahallista ja Vai utca kävelykadulta. http://www.mercure.com/gb/hotel-1765-mercure-budapest-korona-hotel/index.shtml
 Lauantai 7.10.

  • Aamiainen hotellissa, lähtö klo 9.00
  • Tutustuminen Gömörszölösin pikkukylään, jossa toimii ekologinen instituutti ja kestävän kehityksen säätiö. Kylä sijaitsee lähellä Slovakian rajaa. Nautitaan kauniista maalaisympäristöstä ja tutustutaan paikalliseen ruokakulttuuriin. http://www.gomorszolos.hu/
  • Gömörszőlősin  kylästä noin 59 km päässä on maailmankuulu Miskolc-Tapolcan luolakylpylä, joka jatkuu aina Slovakian puolelle. Luolakylpylä on kokemisen arvoinen paikka, johon pääsemme tutustumaan. http://www.barlangfurdo.hu/en 
Sunnuntai 8.10.
  • Aamiainen hotellissa, huoneiden luovutus, lähtö vierailulle klo 9.00
  • Aamupäivän tutustumiskohde on vielä avoin
  • Lounas Kalocsan kaupungin paikallisessa csárdassa (Juca-tädin kestikievari)
  • Tutustutaan Unkarin paprikanviljelyalueisiin, vierailu Biodrog Berta-yrityksessä http://bioberta.hu/
  • Kuljetus kentälle, josta Finnairin lento AY756 lähtee Helsinkiin klo 19.00. Saapuminen Helsinkiin klo 22.20, josta jatkolento Ay329 lähtee klo 23.55. Vaasaan saavutaan klo 00.50. 

tiistai 28. helmikuuta 2017

Maatilan SPV-kunnostusilta 23.3.2017


Hymy - hyvinvointia maatilayrittäjille hanke järjestää maatilan SPV-kunnostusillan Erkin Haussilla Ilmajoella 23.3.2017 klo 19-21.

Maatilayrityksen sukupolvenvaihdokseen voi valmistautua hyvissä ajoin. Ennakointi ja suunnitelmallisuus helpottavat omistajuuden vaihdosta! Hyvin suunnitellut ja yrityksen elinkaaren kannalta oikeanlaiset ratkaisut varmistavat maatilan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.

SPV-kunnostusillassa käydään talousasiantuntija Osmo Aution kanssa läpi maatilan tunnuslukuja ja niitä tekijöitä, jotka määrittävät tilan elinkelpoisuutta lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. 

Koulutuksen hinta on 10 euroa tila, maksu käteisellä paikan päällä. Ilmoittautumiset viimeistään 17. maaliskuuta Hymy-tiimille: 
Kirsti, kirsti.pasto(at ) sedu.fi / 040 680 7060 
tai
Karoliina, karoliina.streefkerk(at ) sedu.fi / 040 680 7174

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

11.4.2017 Eläinten käsittelytaidoilla hyvinvointia ja sujuvuutta työhön


Maatilayrittäjien hyvinvointipäivä Kortesjärvellä 11.3.2017

Hymy-hanke ja MTK-Kortesjärvi järjestävät yhdessä maatilayrittäjien hyvinvointipäivän Kitkan hiihtomajalla lauantaina 11.3.2017 klo 10 - 14.
Ohjelmassa on mm. Pohjanmaan liikunta- ja urheilun johdolla hyvinvointiasiaa sekä puuhakas rastirata. Tarjolla kahvia ja nisua, sekä makkaranpaistoa nuotiolla. Omiakin eväitä saa ottaa mukaan!
MTK-Kortesjärvi tarjoaa omille jäsenilleen osallistumismaksun, ei-jäsenille hinta on 10 € / aikuinen. Lasten ulkotouhuja valvovat MLL Kortesjärven yhdistyksen jäsenet.

Tervetuloa! Ilmoittautumiset 9.3.2017 mennessä karoliina.streefkerk(at ) sedu.fi / 040 6807 174.
Tapahtumaa tukevat myös Itikka Osuuskunta sekä Osuuskunta Maitosuomi.

tiistai 31. tammikuuta 2017

Luomurehulle on kysyntää!

Kimpasta Voimaa Maaseudulle-hankkeen pienryhmässä on pohdittu luomurehujen riittävyyttä alueellamme. Pienryhmä järjestää kaikille alueemme luomurehuntuotannosta kiinnostuneille kasvitiloille
infoillan keskiviikkona 15.2.2017 Hotelli Fooningissa (os. Kaarretie 4, Hyllykallio) klo 18.00 alkaen
Tiedossa on monipuolinen kattaus kokemuksia ja käytäntöjä luomusta ja sen kannattavuudesta. Tervetuloa!

Ilmoittautumiset viimeistään 14.2.2017
Karoliina Streefkerkille (karoliina.streefkerk(at)sedu.fi / 040 6807 174) tai
IntoSeinäjoen Jenni Koskelle (jenni.koski(at)intoseinajoki.fi / 050 5541 440).


Järjestyksestä arjen apu 8.3.2017

Hymy - Hyvinvointia maatilayrittäjille toteuttaa "Järjestyksestä arjen apu"-koulutuksen maatilayrittäjille Kurikassa, aamiaishotelli Hiljahelenassa 8. maaliskuuta klo 18.30 alkaen. Tervetuloa mukaan!

maanantai 16. tammikuuta 2017

Alahärmän keskiviikkokerho


Tervehdys Motit liikkeelle-hankkeesta!

Seinäjoella järjestettiin syksyllä 2016 "Tehoa taimikonhoitoon"-kurssi, joka koostui viidestä iltakoulutuksesta. Teoriaosuuden lisäksi oli raivaussahan huoltoa Sedun hallitiloissa sekä taimikon varhaishoitoa ja varsinaista taimikonhoitoa maastossa.

Tästä koulutuskokonaisuudesta yksi ilta oli naisten oma ilta. Naismetsänomistajat opettelivat innokkaasti ja aktiivisesti raivaussahan käyttöä. Syksyinen kaunis sää suosi maasto-osuuksia eivätkä hirvikärpäset haitanneet sahojen käytön harjoittelua.  

Taimikonhoitokurssin aikana perehdyttiin myös sahojen huoltoon ja terien kunnostukseen.
Kuva: Johanna Salla-Uitto/ Sedu Aikuiskoulutus
Kuulumiset kirjaili: Johanna Salla-Uitto

tiistai 3. tammikuuta 2017

Henkisen hyvinvoinnin lähteillä - Hymyn opintomatka Itä-Suomeen 28.-30.3.2017

Opintomatkat ovat mukavaa vaihtelua arkeen ja tarjoavat mahdollisuuden nähdä paikkoja, joihin ei muuten olisi mahdollista päästä. Hymyn Itä-Suomen opintomatkaa on valmisteltu huolella ja sisällöiksi on valittu maatalousyrittäjien toivekohteita. Koska ajomatka lakeuksilta itää kohti on pitkä ja mutkikas, on matkaohjelma perinteisestä poiketen suunniteltu kolmipäiväiseksi.

Ilmoittautumiset 6.3.2017 mennessä Hymy-tiimille. Matkan hinta on 155 euroa / hlö, sisältäen matkat, ohjelman ja majoittumiset. Ruokailut ovat omakustanteisia.


Yhdessä olemme enemmän!


SPV:stä selviää hengissä! 8.2.2017

Maatilayrityksen sukupolvenvaihdos on iso prosessi, jossa käydään paperitöiden ohella läpi laaja skaala elämän ja yritystoiminnan perimmäisiä kysymyksiä. Jatkaja kamppailee epävarmuuden ja innokkuuden välimaastossa, pää täynnä unelmia ja suunnitelmia. Luopujat kokevat ehkä luopumisentuskaa ja huolta ja estivät uusia tuulia elämäänsä. 

SPV:STÄ SELVIÄÄ HENGISSÄ! 

Hymy-hanke järjestää 8.2.2017 koulutuksen, jossa tarjoillaan SPV:n syventävä oppimäärä. Päivän ohjelmassa käsitellään mm. maatilayrityksen johtamisen kysymyksiä, yritystoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelua sekä mietitään ihmisten hyvinvointia maatilayrityksen sukupolvenvaihdoksessa. Aikaa keskustelulle ja omille kysymyksille on varattu runsaasti. 

Paikka: Härmän Kuntokeskus, Vaasantie 22, Ylihärmä
Aika: 8.2.2017   klo 9:30 - 15

ALUSTAVA OHJELMA
9.30    Kahvit
10.00  Maatilayrityksen johtaminen muutostilanteissa / Päivi Mäkinen, Suomen Yrittäjäopisto
11.30  Lounas (omakustanteinen)
12.30  Yritystoiminnan suunnittelu SPV:ssä/ Osmo Autio, Autiomat Oy
14:00  Henkilökemioiden kolinaa / Anne Mäki, psykoterapeutti

Päivän hinta on 50 € / tila, ilmoittautumiset 1.2.2017 mennessä. 

Koulutuspäivän jälkeen halukkaat voivat osallistua jatkokoulutuksiin, joiden sisältö räätälöidään osallistujien tarpeisiin sopiviksi. 

Hymy-hanketiimi kertoo lisää ja ottaa vastaan ilmoittautumiset: 
Karoliina Streefkerk: karoliina.streefkerk(at ) sedu.fi / 040 6807 174 
tai 
Kirsti Pasto: kirsti.pasto(at ) sedu.fi / 040 6807 060

Varhaisen välittämisen koulutukset vuonna 2017

Varhaisen välittämisen koulutusten alkustartti järjestettiin Kauhavan LSK Business Parkissa 29.11.2016. Hymyn projektipäällikkö Kirsti Pasto totesi tilaisuuden alkusanoina, että vaikka tilaisuus järjestetään Loppusuoralla niin varhaisen välittämisen koulutuksille tämä on vasta alku. 


VARHAISEN VÄLITTÄMISEN KOULUTUKSET 
MAATILAYRITTÄJILLE JA SIDOSRYHMILLE VUONNA 2017

Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille niille, jotka kohtaavat elämässään/työssään maatilayrittäjiä. Koulutukset tarjoavat käytännön osaamista tilanteisiin, jotka vaativat rohkeutta ja kykyä kohdata toisen ongelmat aidosti ja arvostavasti.

Huom! Koulutussarjan sisältö on erilainen kuin 29.11. järjestetyssä seminaarissa! 

Koulutuksia toteutetaan yhteensä viisi kappaletta, 
jotka toteutuvat seuraavanlaisella aikataululla: 

TUUMASTA TOIMEEN - KÄYTÄNNÖN TYÖKALUJA VARHAISEEN VÄLITTÄMISEEN
os. Sotakouluntie, Kauhava. Tilaisuudet järjestetään sotilaskodin kirjastossa:
Käänny Sotakouluntieltä oikealle ja heti oikealle yläpihalle kohti Fouga-patsaita.  

  • 17.1.2017 klo 12 - 16 Varhaisen välittämisen prosessi käytännössä.
    Miten rakentaa luottamus? Miten voi puuttua havaittuihin ongelmiin tilalla? Mikä suojaa auttajaa?  Varatuomari Lauri Pakka, Maanomistajien Arviointikeskus ja Marja Lamminen, Varavoimaa Farmarille-hanke/Etelä-Pohjanmaa.
  • 21.2.2017 klo 12 - 16 Kysymisen konkretiaa ja arvostava välittäminen Psykoterapeutti Marianne Takala.
  • 21.3.2017 Miten toimia tilanteessa, jossa vuorovaikutus on haastavaa?
    Maija Pispa, Varavoimaa Farmarille-hanke/Satakunta ja Pirkanmaa
  • 19.4.2017 Ajoissa havaitsemisen ja huolen mittarit eli käytännön työkalut varhaiseen välittämiseen.
    Marja Lamminen, Varavoimaa Farmarille-hanke/Etelä-Pohjanmaa

Koulutukset ovat maksuttomia. 

Välittämisen aika on NYT! Ilmoittautumiset HYMY-hanketiimille viimeistään koulutusta edeltävänä perjantaina:
  • Karoliina Streefkerk: karoliina.streefkerk(at ) sedu.fi / 040 6807 174 tai
  • Kirsti Pasto: kirsti.pasto(at ) sedu.fi / 040 6807 060

Koulutuspäivien materiaalit: 

17.1.2017 Päivän materiaalit Drive-kansiossa (linkki). sekä Mikael Pentikäisen artikkeli aiheesta luottamus: Myynnin ja markkinoinnin -lehti.
-          

maanantai 2. tammikuuta 2017

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen neljäs ja viimeinen osa

Niin vain aika riensi reissun päällä. Viimeinen ilta vietettiin kuka mitenkin, minkä jälkeen herättiin viimeiseen opintomatkapäivään, jonka kohteena oli Go Farm-maitotila. 

Go Farm: Jalostustyöllä Italian huipulle


Roberto Gozzinin ja hänen kahden veljensä johtaman Go Farm-maitotila panostaa pitkäjänteiseen jalostustyöhön. Tämä on mahdollistanut kannattavan toiminnan ja kovan kasvun.  Roberto on ylpeä Holstein-karjastaan. Se on yrittäjän mukaan Italian kuuluisin ja peräti kolmetoista Italian 25:stä korkeimmalle arvostellusta jalostuseläimistä kuuluu Go Farmille. 


Kolmekymmentä vuotta sitten tilalla oli 30 lypsylehmää. Nyt niitä oli useisiin pihattorakennuksiin sijoitettuna 900.  Uudistukseen ja lihakarjaksi kasvatettavat sonnit ja hiehot mukaan lukien karjaa on yhteensä 2 000 päätä. Suuresta karjan määrästä huolimatta jokaisella eläimellä oli nimi ja eläimet olivat hyvin hoidettuja ja rauhallisia. Tämän mahdollisti myös tarkka eläinten ryhmittely ja asemointi tuotantokierron mukaan.

Vaikka maidon hinta on laskenut eurooppalaisen kriisin vuoksi, Roberto on tilan toimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen tyytyväinen. Maito myydään paikallisia erikoisjuustoja valmistavalle pienelle osuuskunnalle. Tuottajahinta on laskenut Italiassakin roimasti. Viimevuoden 42 sentistä/litra on pudottu 30 senttiin/litra. 

Go Farmin tulosta paikkaa siitoseläintuotanto sekä muu tuotanto. EU-tukien osuus koko tilan tulosta on n. 70 000 € vuodessa. Peltotukea he eivät saa. Maatilojen tuotanto ei tunnu Italiassa perustuvan peltohehtaareihin niin vahvasti kuin Suomessa. Jalostustoiminta oli tilalla yksi merkittävä tulonlähde. Tilan holstein-karjasta myytiin valiosonneja n. 100 kpl vuodessa ympäri maailmaa siitostarkoitukseen. Kauimmaiset menivät Kanadaan. 

Go Farmilla on omaa peltoa 100 ha ja vuorattua n. 80 ha. Casalmoranon alue on vahvaa kotieläintuotannon aluetta, mikä on nostanut pellon hinnan pilviin. Paikoitellen pelto voi maksaa jopa 100 000 euroa hehtaarilta. Tämän vuoksi tilalla ei pyritä tuottamaan kaikkea eläinten tarvitsemaa rehua itse, vaan Go Farm ostaa läheisessä kaupungissa toimivalta rehuosuuskunnalta mm. maissia ja sinimailasta sisältävän ja tilalla räätälöitävän premix-rehun.

Rehustuksen ratkaisut vapauttavat myös työvoimaa, josta on italialaisilla maatiloilla pula. Ulkomaalaislähtöisiä työntekijöitä Go Farmilla työskentelee yhteensä seitsemän. Karjanhoitajat tulevat Roberton mukaan Intiasta. Italialaisia ei hänen mukaansa maatilan töihin saa. Karjan tuottama lietelanta jalostuu tontin nurkalla sijaitsevassa mädättämössä sähkö- ja lämpöenergiaksi. Sähköstä maatila saa noin 500 000 euron vuotuisen lisätulon, joka vastaa tilan liikevaihdosta n. 10% osuutta. Lähitulevaisuudessa Go Farm ei aio lisätä lypsylehmiä. Rakentaminen ei kuitenkaan lopu, sillä eläimille halutaan paremmat olosuhteet väljyyttä lisäämällä.

Retkikuntamme kohtasi myös holsteinkarjan Miss Italian vuosimallia 2016, joka eli elämäänsä muiden ikäistensä hiehojen parissa. Tämä hieho oli saanut huippuarvostelut kaikilla mittareilla, ja sen alkioita suunniteltiin myytävän ulkomaille asti.                                                                                               

Go Farmilta suuntasimme vielä maatilamatkailuyritys Agrimottaan, jossa tilan historiasta ja toiminnasta meille kertoi omistaja itse. Yrityksellä oli ravintola- ja majoitustoimintaa sekä oma pieni juustola. 
Agrimotta-maatilamatkailuyrityksen pihalla vallitsi rauhallinen tunnelma.
Lisätietoja Agrimottasta: http://www.agrimotta.altervista.org/

Tämän jälkeen oli aika suuntia kohti lentokenttää, jonne oli reilun tunnin matka. Matkan aikana kerättiin kurssipalautteet ja Kirsti kiitti lahjojen kera opastamme Tuulaa. Kotimatka saattoi alkaa! Kiitos kaikille mukana olleille!


Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen kolmas osa

Gardalatte - juustola-osuuskunta luottaa erikoistuotteisiin

Opintomatkan kolmas matkapäivä aloitettiin aamuvarhaisella, sillä päivän ensimmäinen kohde oli juustoa tuottava meijeri Gardalatte. Juuston teko aloitetaan aina aamuvarhaisella tuoreen maidon saavuttua meijeriin. Juustola jalostaa n. 60 maitotilan maidon erikoisjuustoiksi.

Osuuskuntamuotoinen juustola on perustettu vuonna 1965. Sen päätuotteita ovat Grana Padano, Provoloni, Pastorino -juustot sekä näiden erilaiset kypsyysluokat.

Pääsemme seuraamaan juuston valmistusta alusta alkaen. Ensin maitoa lämmitetään ja juustomassa juoksutetaan kasaan isoissa kuparisammioissa. Massa siivilöidään irti herasta kankaan avulla, ja se nostetaan pyöreään muottiin. Tämän jälkeen juustomassa saa jäähtyä ja levätä hetken verran. Seuraavana päivänä muotti ja kangas irroitetaan, jonka jälkeen kiekon ympärille kiinnitetään kuvioleimasin (muoviliuska). 

Kuvioleimasimeen on merkitty juuston valmistusajankohta sekä laadusta kertovat merkit ja leimat. Kuvio tulee näkyvämmäksi vasta  kypsytyksen edetessä. Tämän jälkeen juustot suolataan isoissa sammioissa, ja nostetaan kypsytykseen suureen varastohalliin. Hallissa kypsytetään, harjataan ja käännellään juustoja keskimäärin 9 kuukautta, jonka jälkeen jälleenmyyjät jatkavat kypsyttämistä edelleen niin halutessaan. Juustovarasto on suuruudessaan hurja näky.

Juustot markkinoidaan jälleenmyyjille osuuskunnan oman markkinointi ja myynti -osaston kautta.  Suurin osa juustoista jää Italiaan, mutta vientiä on mm. Euroopan eri maihin. Juustonvalmistuksen sivuvirtana syntyvää heraa osuuskunta hyödyntää rehuna 8 000 sian sikalassaan, joka sijaitsi samalla pihamaalla aivan juustolan vieressä. Sioille syötetään toki myös maissia, jota viljellään sopimusviljelijöiden toimesta.

Lisää Gardalattesta: www.gardalatte.it

Centro Carni Colli Storici – nautatilan vasikat syntyvät vuorilla

Kaunis ajotie johtaa maatilan pihalle
Massimo Castrini kasvattaa lihakarjaa Lombardian Moreni kukkuloilla Italiassa. Elämäntehtäväkseen hän on asettanut alkuperäisrodun, Piemontese-rodun kasvattamisen ja rodun vaalimisen. Vähäisessä määrin tilalla kasvatetaan myös Romagnola, Chianina ja Marchigiana-rodun nautoja.  Massimo kertoo Moreni-kukkuloiden maaperässä kasvatetun rehun antavan lihaan ja jalosteisiin omaleimaisen maun. Emolehmät, joita on yhteensä 250 sekä näiden vasikat syntyvät ja laiduntavat vapaana 11 kk:n kesäajan kaukana kotoaan, Piemonten vuoristoalueella noin 700 ha:n vuokratilan laitumilla. Tämä takaa Massimon mukaan eläimille hyvän terveyden ja kasvun, joka on toista kiloa päivässä. Teurastamopalvelut maatila ostaa ulkopuoliselta toimijalta.

Paikallinen, "0 km"- ruoka on Italiassa kovassa nosteessa. Tästä syystä huomattava osa teurashiehoista ja -sonneista markkinoidaan palalihana kahden suoramyyntipisteen kautta. Aivan itsestään se ei kuitenkaan tapahdu. Ongelmaksi muodostui aikaisemmin vähempiarvoisten ruhonosien heikko menekki. Menekin parantamiseksi Massimo on tehnyt paljon töitä, hän on kirjoittanut keittokirjoja ja vaikuttanut menestyksellisesti television kokkiohjelmien lanseeraamiin resepteihin.

Tänä syksynä vapaa-aikanaan Massimo viimeistelee yhdessä tyttärensä kanssa keväällä valmistuvaa valokuvakirjaansa Norjasta ja Pohjois-Suomesta, johon suuntautuvaa kuvausmatkaa hän odottaa jo kovasti.

Saimme kulkea eläinsuojien läpi, joissa oli helteisestä päivästä huolimatta mukavan viileää. Seurueemme sai suuret kiitokset isännältä, sillä olimme kuulemma ensimmäinen ryhmä, joka oli kyennyt olemaan eläintiloissa oikeasti niin hiljaa, että eläimet eivät olleet häiriintyneet. Mitäpä muuta siinä pystyi toteamaan, kuin että sellaisia me suomalaiset olemme - tunnollisia.



Lisää Centro Carni Colli Storici tilasta: www.centrocarnicollistorici.it

Vierailun päätyttyä hyppäsimme jälleen bussin kyytiin, joka kuljetti meidät tutustumaan  Dalla Bertilla –maatilamatkailuyritykseen. Bertillalla on itsellään omaa salamin ja viinin tuotantoa ja ravintola on tunnettu laaturuoastaan. Maatilamatkailun puitteet olivat hulppeat, retkeläisiä tervehti sisäpihalla upea laguuni, jonka äärelle olisi ollut ihanaa jäädä pidemmäksikin aikaa. Myös Massimo Castrini liittyi seuraamme lounaan äärelle. 

Jälleen hupaisaa suominäkökulmaa asiaan toi se, että maatilamatkailu sijaitsi samassa rakennuksessa kuin eläinsuojatkin. Avoimista ovista ruokasaliin tulvahtelevat tuulet tuoksuivat ehdalta maalaiselämältä.


Maatilamatkailu Dalla Bertilla. 


Lisätietoa Dalla Bertillasta: www.dallabertilla.it

Coldiretti: edunvalvontaa- ja asiantuntijapalveluja maatiloille

Vatsat pyöreinä suuntasimme kohti Veronaa ja Coldirettin toimistoa, joka sijaitsee Veronan kaupungin laitamilla. 

Coldiretti on pienten ja keskisuurten italialaisten maatilojen edunvalvonta- ja neuvontaorganisaatio. Veronan aluejärjestössä, jonka toimintaan pääsimme tutustumaan, on jäseniä 15 000 ja he edustavat kaikkia maatalouden tuotantosuuntia. Koko Italian alueella jäseniä on n. 1 000 000. Toiminnan laajuutta kuvaa se, että järjestö tuottaa asiantuntijapalveluja jäsenilleen vuosittain n. 10 miljoonan euron arvosta. Toiminnan tarkoituksena on turvata myös pienten maatilayritysten pysyminen ja olemassaolo. Tämä edesauttaa maataloustuotannon monipuolisuutta, yksilöllisyyttä sekä yhteisöllisyyttä kuluttajien kanssa. Pienemmät maatilat ovat helpommin lähestyttäviä kuin suuret laitokset.

Kehittämishankkeista ja toiminnan painopisteistä tärkein tällä hetkellä on lähiruoan menekin edistäminen ja sen puolesta puhuminen. Tavoitteena on saada kuluttaja ja ruoantuottaja lähemmäs toisiaan.  Asenneilmasto on nyt otollinen ja järjestön organisoimiin Campagna Amiga – toritapahtumiin osallistuu ilahduttavan paljon kuluttajia.  Tavoitteena on lisäksi ruoan alkuperän nykyistä parempi näkyvyys kuluttajille.  Coldiretti tekee myös tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti sekä toimii edunvalvontatehtävissä EU:ssa suomalaisen MTK:n tapaan.

Maatilamatkailuyrityksiä Veronan aluejärjestön alueella on n. 2 000. Nämä aloittavat toimintansa usein tarjoilemalla vierailijoille ruokaa.  Myöhemmin tulevat mukaan majoitus- ja muut palvelut. Tällä hetkellä kasvavia palvelutuotannon aloja ovat green-care ja eläinavusteiset terapiat sekä vanhusten sosiaalipalveluihin erikoistuminen.

Coldirettin yhtenä päämääränä on saada eri tuotteille laatumerkintä. Lisäksi järjestö pyrkii siirtymään maataloustuotteen edustamisesta ruuan edustamiseen. Tällöin maatalous nähdään eri näkökulmasta, kun puhutaan tuotetun raaka-aineen sijasta ruuasta ja sen nauttimisesta. Tämänkin työn tuloksena jotkin suuret kauppaketjut ovatkin muuttaneet suuntaustaan kohti lähituotettua ruokaa. Lisäksi monet maanviljelijät ovat siirtäneet tuotantotapaansa suoramyynnin puolelle.

Coldirettin edustajan mukaan uutena yhteistyön muotona ovat nousseet esiin viljelijöiden internetiä hyödyntävät  ”virtuaaliverkostot”. Erittäin mielenkiintoisen vierailun päätteeksi tutustuimme vielä toimiston alakerrassa olevaan tuottajien myymälään, josta saimme muhkeat lahjakassit kotiin viemiksi. 

Lisää Coldirettistä: www.coldiretti.it

Paluumatkalla pysähdyimme vielä isossa ostoskeskuksessa, jossa oli lyhyt hetki aikaa kierrellä ja katsella italialaisia kulutustavaroita.

Suomihuumoria ostoskeskuksen parkkipaikalla

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.