keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen toinen osa



Huomenta vaan, sateinen Gardone Riviera!
Italian opintomatkan toinen matkapäivä aloitettiin suuntaamalla kohti Gardajärven lounaisrantaa, jossa Polpenazze del Gardan kylässä toimii viinitila Cantina Avanzia. Lounaisranta on tunnettu Chiaretto-viinistään. 

Cantina Avanzi - investointeja ja panostusta vientiin

Cantina Avanzi on yksi Italian 800 000 viinintuottajasta ja on alueensa suurimpia viinintuottajia. Vuosituotanto on noin 500 000 pulloa erilaisia viinejä. Raaka-aine tuotetaan omilla viinitarhoilla, joita on yhteensä noin 50 hehtaaria. Tarhoilla kasvatetaan rypäleet rose-, puna- ja valko- sekä kuohuviineihin, joita yrityksen valikoimassa on toista kymmentä.

Viininviljelyn ja -valmistuksen aloitti vuonna 1931 Giovanni Avanzi. 1960-luvulla hänen poikansa Gianpetro ja Alessandro jatkoivat perheyritystä. Tänäpäivänä edellä mainittujen veljesten pojat ovat mukana yrityksen toiminnassa. 

Viinin valmistuksen saloihin meidät johdatti viinisuvun nuorin vesa Giuseppe Avanzi. Hän vastaa viinin valmistuksesta ja laadusta. Giuseppe kertoi, että historiansa suurimman kehitysaskeleen viinitila teki vuonna 2006. Tuolloin toimitiloja laajennettiin ja kalustoa uusittiin. Laajennus maksoi yhteensä viisi miljoonaa euroa, ja sen avulla kaikki tuotantotilat saatiin samaan tasoon ja uudistettua nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Näin työskentelyä saatiin myös tehostettua. Samalla saatiin lisättyä myös maanalaisia varastotiloja.

Cantina Avanzin viinintuotantolaitos
Tilan tuotteiden merkittävin kuluttajaryhmä ovat alueen matkailijat, mutta yhä suurempi osa viedään ulkomaille.  Merkittävin vientimaa on Saksa, mutta uusia avauksia tehdään koko ajan. Vastikään vientiä on avattu myös Suomeen. Viinien ohessa yritys valmistaa myös oliiviöljyä, jonka raaka-aineita se ostaa jonkin verran pieniltä oliivinviljelijöiltä. Muutoin tuotanto ja markkinointi on omatoimista.

Uutena kokeiluna tilalla oli aloitettu pienpanimotoiminta, josta Giuseppe kertoi innostuneesti. Tilamyymälässä oli tarjolla lähes kymmentä eri sorttia tilan omia oluita. 
Lisätietoa Avanzi-viinitilasta: www.avanzi.net


Viininmaistelun jälkeen seurueemme sai tehdä ostoksia tilamyymälässä, minkä jälkeen hypättiin taas vrumm-vrummin kyytiin ja lyhyen ajomatkan jälkeen saavuimme Manestrinin oliiviöljytilalle. 

Manestrini - vähän mutta laadukasta


Yritysesittelyn alkuun näimme videon tilasta ja sen prosesseista. Oliivinviljelijä Edigio Manestrini on johtanut kuusikymmentäluvusta saakka Manestrinin perheyritystä Soiano del Lagon kylässä.
Tila valmistaa perinteisin menetelmin neljää öljylaatua; L’ Olio Dopia, L’Olio Extra Vergineä, Olivio Monocultivar Casalivaa, Olio Olivio Monocultivar Leccinoa ja aromatisoitua Oli Aromatizzatia.  Oman tuotannon lisäksi Manestirinin tila tuottaa muille oliivinviljelijöille rahtipuristuspalvelua. 

Tehdaskierros huipentui öljynmaisteluun ja ostosten tekoon tilamyymälässä. Oliivista valmistettuja tuotteita oli lukuisia erilaisia, saippuasta ruokatuotteisiin. 

Manestrinin tilalta suuntasimme lounaalle Manerban kylään jossa tarjolla oli rento lounas Dalla Saraghina-ravintolassa. Italialaiseen tapaan lounas kesti hyvän kolmatta tuntia, ja olimme erinomaisesti päivän aikataulusta jäljessä, kun matka jatkui kohti Bedizzolen kylää. 

Lisätietoa Manestrinin oliiviöljytilasta http://www.manestrini.it/. 

Marchesinin possut ovat lähiruokaa aidoimmillaan    


Bedizzolen kylässä sijaitseva Marchesinin maatila on kooltaan pienehkö, noin 40 hehtaarin sikatila. Osa peltoalasta on vuokrattua. Pelloilla kasvaa rehuviljaa noin sadan emakon ja vuosittain kasvatettavan 2 000 lihasian tarpeisiin. Lisärehua ostetaan noin 30 % sikalan koko rehumäärästä.  

Tilan toimintaa esitelleen Elvira Lazzarin mukaan puolet maatilan tuottamasta sianlihasta myydään oman maatilalla sijaitsevan lihakaupan kautta. Tilalla on oma teurastamo, jossa tilan siat teurastetaan. Rahtiteurastusta tarjotaan myös alueen muille sianlihan tuottajille.  

Marchesinin tilan sianliha jalostetaan yli 20 erityyppiseksi makkaraksi ja palalihaksi. Tilamyymälä on avoinna kuluttaja-asiakkaille tiistaisin ja sunnuntaisin. Toinen puoli tuotannosta myydään paikallisiin maatilamatkailuyrityksiin, ravintoloihin ja marketteihin. Kaikkiaan tilalla työskentelee seitsemän henkilöä, joista viisi työllistyy sikalassa ja lihanjalostuksessa. 

Näin suomalaisesta näkövinkkelistä katsottuna tuntui uskomattomalta, että tila sai saman katon alla harjoittaa sekä sikalatoimintaa että teurastusta ja jatkojalostusta. Elvira kertoi, että heille lihan jatkojalostaminen itse on erittäin kannattavaa ja lihalle saadaan hyvä kilohinta. Ruhontarkastuksesta peritään vain eläinlääkärin tuntitaksta toteutuneen työtuntimäärän mukaan eikä erillisetä ruhomaksua ole. Pienteurastamolla ei myöskään ole vuosittaisia teurastusrajoja, vaan eläimiä voidaan teurastaa määrällisesti niin paljon kuin on tarve. 

Lisätietoa Marchessinin tilasta www.marchesinigiuseppe.it

Campagna Amica - voimavarat yhteen tuottajien puolesta!

Marchesinin tilalta jatkoimme matkaa Brescian kaupunkiin, jossa tutustuimme paikallisen tuottajajärjestön Coldirettin Campagna Amica-toriin. Markkinatoreja järjestetään säännöllisesti eri paikoissa, ja esillä on lähiruokatuotteita. Lyhyen vierailun aikana meille tarjottiin runsaat maistiaiset paikallistuotteiden antimista.                                    
           


Toritapahtumasta suunnimme illan suussa takaisin majapaikkaamme. 

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen ensimmäinen osa

Kimpasta Voimaa Maaseudulle järjesti opintomatkan Pohjois-Italiaan 1. - 4. lokakuuta 2016. Retkikuntamme koko oli parisen kymmentä henkeä, maatalousyrittäjiä ja jokunen sidosryhmien edustaja.  Lento Vaasasta lähti aikaisin ensin kohti Helsinkiä, jossa vaihdoimme Milanon koneeseen. Saavuimme Milanoon, jossa meitä vastassa oli oppaamme Tuula Tuomi.

Giuseppe, vruummm vrummm. Matkalla Milanosta Isolonen maatilalle. 

Lombardian provinssi on tunnettu maataloudesta, matkailusta ja lähiruoasta.

Maakunta on kaupunkimaista maaseutua ja suomalaiseen silmään kaikki näytti kovin tiheästi asutulta. Maakunta kuului vuoteen 1959 saakka Habsburgien itävaltalaiselle sukuhaaralle, joka lahjoitti alueen silloiselle Lombardian Piemonten-Sardinian kuningaskunnalle. Sittemmin kuningaskunta vaihtoi nimensä Italian kuningaskunnaksi.

Lombardia on Italian talouden keskus, ja se on merkittävä maatalousmaakunta ja elintarvikkeiden tuottaja. Gardajärven turistimilla on myös suuri merkitys alueelle. Maakunnassa maatiloja on yhteensä noin 19 000 kpl ja ne tuottavat pääasiassa maissia, riisiä, viljaa, maitoa ja lihaa – viiniä ja oliiviöljyä unohtamatta. Alue jakautuu etelässä tasaiseen ja hedelmälliseen Po-joen laaksoon sekä pohjoisessa vuoristoiseen turistien suosimaan järvialueeseen.

Lähiruoalla ja omalla tuotannolla on Italiassa pitkät perinteet. Oman seudun tai tietyn paikan tuote- ja laatumerkit olivat vahvoja ja niiden puolesta tehtiin paljon töitä.

Ensimmäinen retkikohde: Isolonen maatila – suurta ja monipuolista

Ensimmäisen retkipäivän vierailukohde oli Isolonen maatila, joka sijaitsee Cascina San Benedetossa Lodinin maakunnassa. Maatila on 400 peltohehtaarin tiluksillaan kooltaan keskimääräistä italiaistilaa suurempi. 


Näkymiä Isolonen pihamaalta
Tilan isäntä, Luigi Gruppi esitteli meille yritystään upeassa salissa, joka toimi tilausravintolana ja oli osa perheen kotia. Hän kertoi, että tila oli alun perin 1700-luvulla kuulunut benediktiinimunkeille, jotka myivät omaisuuttaan voidakseen rakentaa kukoistavan maatilan itselleen. Gruppin suvun haltuun tila oli tullut varhain 1900-luvulla.

Vieraat saivat tutustua tilan historiaan ja nykyisyyteen näyttävässä eteisaulassa.

Pelloilla kasvaa maissia, soijaa, vehnää, ohraa, sokeriruokoa, herneitä, papuja sekä vihanneksia.  Kasvintuotannon lisäksi tilalla tuotetaan maitoa ja sianlihaa. Tila on jakaantunut kolmeen talouskeskukseen. Tilalle oli vastikään valmistunut pienkoneiden lentokenttä sekä ratsastuskoulu. Tilausravintola ja juhlapalvelut työllistävät kolme henkilöä, minkä lisäksi maatila kokonaisuutena työllistää seitsemän henkilöä. Peltotöistä suurin osa tehdään omin voimin, pois lukien puinti, joka on ulkoistettu.                                                                                                                                                                          
Hulppeat puitteet tilausravintolalle!
Isolonen erikoisuus näin suomalaisin silmin oli monipuolisen toiminnan lisäksi se, että tilalla oli biokaasulaitos yhteistyössä kahden muun tilan kanssa. Pienen matkan päässä sijaitseva laitos tuotti n. 8 500 MWh markkinoille myytävää sähköä. Energia tuotettiin mädättämällä 300 hehtaarin maissisato. Laitoksessa oli tehty myös kokeiluja metsäbiomassan (poppelin) mädätyksestä, mutta siitä oli luovuttu heikkojen tulosten vuoksi.

Italiassa kasvukauden aikana on hyvin kuivaa, ja vettä ei välttämättä sada piskoakaan silloin kun kasvit sitä tarvitsisivat. Peltojen kastelujärjestelmät olivat tilalla hyvin kehittyneet, ja veden ottamisen kanavistot on rakennettu maahan jo keskiajalla.

Isolonen nettisivut ovat osoitteessa: www.isolone.it/azienda.php

Isolonen ja biokaasulaitoksen vierailun jälkeen aloitimme matkan kohti Gardajärveä ja hotelliamme, joka sijaitsi pienessä Gardone Rivieran kylässä. Moni suuntasi pienen virkistäytymisen jälkeen vielä tutustumaan illanhämyiseen kylään ja Gardajärven rantaan.   



Hotelli pilkistää kadun päässä.
Näkymä kohti Gardone Rivieran rantaa

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta. 

perjantai 4. marraskuuta 2016

Isketäänpäs tarinaa

Lokakuun lopulla suuri joukko Etelä-Pohjanmaan hankeväkeä kokoontui Tarinatyöpajaan Rytmikorjaamolle. Päivän tarkoituksena oli saada oivalluksia hankeviestinnästä. Jaksaakohan tätä juttua lukea yhtään pidemmälle?
Ongelma on yleensä se, että ulosantimme alkaa muistuttaa hankepäätöksen virallista koukerokieltä. Silloin on vaarana, että vaikka puhumme suomea, ei puhettamme ymmärrä. Ja tämä virallinen pojotus yhdistettynä komiaan murteeseemme on jotain aivan valtavaa.

No, onneksi tämä ongelma on huomattu ja sitä yritettiin korjata työpajassa. Seuraavassa tulee esimerkki, miten saman asian voi kertoa kahdella eri tavalla. Kumpaakohan pidät parempana?

"Etelä-Pohjalaisen lähiruokaketjun toimijat voivat verkottua, sekä saada vinkkejä taseen ja panosten käytön järkeistämiseen."

 TAI

"Etelä-Pohjalaiset alkutuottajat ja jalostajat kokoontuvat yhteen kuulemaan, miten rahat saadaan riittämään."

Että sellaista. Kun tähän lisätään vielä tarinaa, on tulos seuraava:

"Nurmolainen Matti on maatilayrittäjä. Hän on iltalenkillä jutellut koiralleen, että olisi hyvä, jos investoinneista voisi jutella jonkun kanssa. Eräällä iltakävelyllä Matin koiran talutushihna sotkeutui vastaantulevan Jaakon koiran hihnaan. Selvittelyssä meni aikaa ja miehet alkoivat puhella. Jaakko kertoi, että oli huomannut tilaisuuden, jossa erilaiset asiantuntijat puhuvat investoinneista ja että tilaisuudessa kannustetaan keskusteluun."

Tarinalla on siis paikkansa. Tarinoita on kerrottu iltanuotioilla ammoisista ajoista lähtien ja siirretty tietoa eteenpäin. Toimi hyvin silloin, joten miksei nytkin?

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Tuumasta toimeen - varhaisen välittämisen työkaluja


Eläinten ehdoilla 22.11.2016

ELÄINTEN EHDOILLA – KÄYTTÄYTYMINEN HYVINVOINNIN MITTARINA
Tiistai 22.11.2016 klo 10–15 Ilmajoen maatalousoppilaitoksella, os. Ilmajoentie 525

Päivän luennoitsijana toimii eläinkouluttaja Tuire Kaimio. Päätyönään hän kouluttaa eläinnäyttelijöitä elokuviin ja teatteriin. Kaimio on suosittu luennoitsija aina kun kyseessä on eläintenkäsittelyyn liittyvät tiedot ja taidot.

ALUSTAVA OHJELMA

9.30 Kahvi ja HYMY-tervehdys
10.00 Käyttäytyminen eläimen hyvinvoinnin mittarina
12.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00 Miten tuotantoeläin oppii?

Paikka: Ilmajoen maatalousoppilaitos, Ilmajoentie 525, Ilmajoki
Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Lisätiedot Karoliinalta tai Kirstiltä. 
Tilaisuuteen ilmoittaudutaan 18.11. mennessä:

karoliina.streefkerk(at) sedu.fi / 040 680 7174 
tai
kirsti.pasto(at) sedu.fi / 040 680 7060